Gynekologisten sairauksien hoito

Gynekologisten sairauksien hoitamisen tulisi olla kattavaa. Se voi sisältää erilaisia ​​menetelmiä ja suunnitelmia, eikä se saa sisältää pelkästään terapeuttisia toimenpiteitä vaan myös sekundaarista ennaltaehkäisyä kuntoutuksella.

Gynekologisten potilaiden hoitomenetelmät

Hoidon menetelmät jaetaan seuraavasti:

  1. Gynekologisten potilaiden kirurgiset hoitomenetelmät.
  2. Gynekologisten potilaiden konservatiiviset hoitomenetelmät, jotka puolestaan ​​jaetaan seuraavasti:

Naisten kuntoutukseen käytetään erityisiä hoitotoimenpiteitä, joilla hoidetaan gynekologisia sairauksia. Ja gynekologisten sairauksien ennaltaehkäisy ei ole pelkästään terapeuttista liikuntaa vaan myös terveellistä elämäntapaa, suojaavien keinojen käyttöä seksuaali-infektioiden infektioiden estämiseksi. Gynekologisten sairauksien hoitoa kansanvastaisilla lääkkeillä ilman gynekologian neuvontaa ei suositella.

Tulehduksellisten gynekologisten sairauksien hoito

Useimmiten gynekologisten sairauksien joukossa on sukupuolielinten tulehdusprosesseja. Gynekologian tulehdussairauksien hoito alkaa infektion vastaisten lääkkeiden valinnalla. Lääkkeen valinta riippuu patogeenin tyypistä: käytetään antibiootteja, sienilääkkeitä tai antiparasiittisia lääkkeitä. Ne on määrätty gynekologisen tahran jälkeen ja taudinaiheuttajan tunnistamisen, sekoittamalla kasvillisuutta, valmisteet yhdistetään. Hoito kestää yleensä 7-10 päivää, ja krooniset prosessit kestävät jopa 14 päivää.

Antibioottiterapian lisäksi tulehdussairaudet käyttävät immunomodulaattoreita, resorptioterapiota hoitaa tarvittaessa kirurginen hoito.

Ei-inflammatoristen gynekologisten sairauksien hoito

Naisten sukupuolielinten ei-tulehdukselliset sairaudet esiintyvät useimmiten naisten hormonaalisen tasapainon rikkomisen taustalla. Siksi veren hormonipitoisuuden määrittämisen jälkeen lääkäri voi määrätä korjauksen hormonaalisilla lääkkeillä. Hormonaalisen hoidon sijasta voidaan joskus käyttää lääkekasveja, jotka sisältävät naispuolisia sukupuolihormoneja tai homeopaattista hoitoa.

Jos hormonaalisten häiriöiden taustalla on hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia, silloin lääketieteellisen hoidon lisäksi käytetään kirurgista hoitoa, kemoterapiaa tai oireenmukaista hoitoa.