Kaikki vanhemmat unelmoivat, että heidän kasvava lapsi onnistui kommunikoimaan vertaisryhmien kanssa. Loppujen lopuksi lapsen kanssa tapahtuva kommunikaatio muodostaa luonteen, käyttäytymisen tyypin yhteiskunnassa ja persoonallisuuden. Siksi sosiaalinen sopeutuminen on niin tärkeä esikoululaisille. Joku kollektiivinen ihminen tarvitsee aikaa käyttääkseen ja "paljastamaan" itseään, kun lapset oppivat yhteisössä elämään, mikä vaikuttaa suoraan heidän kehitykseensä.
Lapsen sosiaaliset ominaisuudet
Esikoululaisten sosiaalinen kehitys sisältää lasten assimilaation prosessin yhteiskunnan arvojen, perinteiden ja kulttuurin sekä yksilön sosiaalisten ominaisuuksien avulla, jotka auttavat lapsia elämään mukavasti yhteiskunnassa. Sosiaalisen sopeuttamisen prosessissa lapset oppivat elämään tietyillä säännöillä ja ottavat huomioon käyttäytymisen normit.
Viestinnän yhteydessä lapsi hankkii sosiaalisen kokemuksen, jonka tarjoavat lähiympäristö: vanhemmat, puutarhanopettajat ja vertaisryhmät. Sosiaalinen osaaminen saavutetaan sen vuoksi, että lapsi tiedottaa aktiivisesti ja vaihtaa tietoja. Sosiaalisesti sovittamattomat lapset useimmiten hylkäävät muiden ihmisten kokemukset eivätkä joutuisi kosketuksiin aikuisten ja vertaisten kanssa. Tämä voi johtaa epäsosiaaliseen käyttäytymiseen tulevaisuudessa, koska kulttuuritaidon taidot ja tarvittavat sosiaaliset ominaisuudet eivät ole hallitsevia.
Kaikilla aktiviteeteilla on tarkoitus ja lapsen kyky saavuttaa tavoite antaa hänelle itseluottamuksen ja antaa tietoisuuden hänen osaamisestaan. Merkittävä merkitys kuvastaa suoraan yhteiskunnan arviointia ja vaikuttaa sen itsetuntoon. Lasten itsearviointi vaikuttaa suoraan heidän sosiaaliseen terveyteensä ja käyttäytymiseensä.
Menetelmät lasten sosiaalisen kokemuksen muokkaamiseksi
Jotta lapsen persoonallisuus kehittyisi sopusointuisesti, lasten sosiaalisen kehityksen on perustuttava kiinteään pedagogiseen järjestelmään. Lapsen sosiaalisen aseman syntymiseen vaikuttavat menetelmät ovat seuraavat:
- Pelit : pelissä lapset yrittävät itseään erilaisissa yhteiskunnallisissa rooleissa, jotka tekevät heistä tuntemaan itsensä täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
- Tutkimus : rikastuttaa lapsen kokemuksia ja antaa hänelle mahdollisuuden löytää ratkaisuja itsekseen.
- Aiheaktiviteetti : antaa lapselle mahdollisuuden tuntea ympäröivä maailma ja täyttää hänen kognitiiviset edut.
- Viestintätoiminta : auttaa lapsia löytämään tunteetonta yhteyttä aikuisen kanssa, saamaan tukea ja arviointia.
Siksi kun luodaan edellytyksiä lasten sosiaaliselle kehitykselle, ei ole välttämätöntä siirtää sosiaalisia kokemuksia niille tietämyksen ja taitojen muodossa vaan myös edistää sisäisten mahdollisuuksien ilmaisemista.